GOODBYES

Tänään saatettiin Elisa lentokentälle, ja nyt mulla on niiin omituinen olo kun makaan jättisängyssä poikittain, kun kerran mahtuu. On ollut onni, että mulla on viimeset viis viikkoo ollut joku jonka kanssa syödä kuppikakkuja, katsella Disney-leffoja Tuhkimosta Tarzaniin, grillata itseä uima-altaalla (huom. älä ota aurinkoa italialaisen kanssa, mikäli et rusketu. Masennut.), käydä iltaisin keskustassa juoksulenkillä, nauraa hulluille amerikkalaisille ja olla väsynyt puhumaan englantia ja siksi makoilla vain hiljaa, ilman tietoakaan kiusallisuudesta.

Näin samanhenkisiä ihmisiä ei varmasti löydy ihan joka lomareissulla.

Mutta eiväthän nämä oikeasti olleet hyvästit. Minä sain kutsun Italiaan, ja Elisa sai kutsun Suomeen. Ensi keväänä, ehkä helmikuussa. Aion viedä hänet BobyAttaciin jonka jälkeen saunan kautta avantoon. Toivottavasti koulussa on silloin ruokana mustaa makkaraa ja tiedossa poikkeuksellisen kylmä ja luminen talvi.